keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Loma loppui

Aamulla heräsin jo ennen seitsemää puuronkeittoon.  Lomalaiset lähtevät takaisin kotiin klo 9.
Auto Muncheniin lähtee naapurikylästä klo 10.  Sain matkatoimistosta puhelun johon sitten ihme kyllä sain selvitettyä puhelinnumeron mihin neuvoin soittamaan.  Toiset odottivat bussiasemalla bussia kun auto odotti matkustajia jossain moottoritien päässä.  No lopulta pääsivät kyytiin kun odottivat, että siirtyivät sieltä asemalta sinne moottoritien päähän.  Bussi se ei ollut vaan jonkinlainen pakettiauto missä 6 matkustajaa.  Matka olikin mennyt ihan hyvin ja maksoi noin 50 eur henkilöltä. Oli hiukan kyllä turhan aikaisin perillä, mutta oli ainut vaihtoehto junan lisäksi.  Lento lähti vasta joskus klo 18 jälkeen.  Illalla tuli viesti et ovat kotona klo 22 jälkeen. Ikävältä kyllä tuntuu kun eivät ole enää täällä, mutta pianhan sitä mennään mekin kotiin.  Päivä on ollut taas tänään aivan upea kun ollut aurinkoa ja lämmintä.

tiistai 19. helmikuuta 2013

Vuorilla




Eilen herättiin kaikki aamulla anivarhain.  Aurinko paistoi ja klo 9 lähdettiin laskettelemaan tai ehkä hiukan väärin sanottu kun vain osa lasketteli.  Minä vanha, Eemil pieni ja Tuukka ei pelikaudella saa lasketella.  Mette, Rasmus ja Mari kaikki ensikertalaisia, mutta Jere on lasketellut, että pystyi hiukan neuvomaan.  Reippaasti nuo lähtivät kondooliin ja ylös lastenrinteeseen reilu kilometrin mi ttainen.  Jere tiesi kertoa, että Suomessa vastaa punaista rinnettä.  Odoteltiin siellä alhaalla ja jännitettiin kuinka selviävät sieltä.  Ensin tuli Rasmus sitten Mette ja kolmantena Jere ja .sanoi, että Mari taitaa kävellä alas ei kuulema uskalla laskea.  Toiset lähtivät uudelleen aivan intoa puhkuen ylös.  Samassa järjestyksessä tulivat ja kun Jere lähti kolmannelle kierrokselle saapui Marikin alas hiukan varovasti, mutta selviytyi laskien alas.  Oli kyllä innoissaan ja reippaasti lähti uudelleen,  Laskivat 5 kertaa ja lähdettiin ylös huipulle.  Olihan mahtavat näköalat aurinkoinen taivas ja valkoiset vuoret.  Rinneravintolasta ostettiin pikkaisen purtavaa ja senjälkeen palattiin takaisin  alas Jere laskettelemalla ja toiset kondoolilla.  Melkein oltiin yhtäaikaa alhaalla.  Upea kokemus oli nähdä maisemat ylhäältäkin.  Jos vuoret on hienoja alhaaltakin katsottuna niin moninkertaisesti upeampia ylhäältä katsottuna.  Laskettelijat viihtyivät mäessä useampia tunteja ja illalla nukutti hyvin.

lauantai 16. helmikuuta 2013

silmätulehdus

Aamulla heräsin kuten yleensäkkin seitsemän jälkeen. Yön nukuin hyvin kun illalla tuli syötyä vatsa täyteen,  olo oli kuin karhulla talviunelle menossa.  Tosin huomasin, että toinen silmä vuotaa, että kai se flunssa on nyt silmässä sitten seuraavaksi. Eemil tuli sitten ensimmäisenä puurolle, tosin kysyi ensimmäisenä missä hänen jääkone on eli polkutraktori.  Illalla pelasivat lätkää paperipallolla ja aina välillä piti jäädyttää jää ja ajaa kierros traktorilla.  Aamulla ei kuitenkaan heti alettu pelaamaan.  Sää ei voi hienommaksi tulla mitä aamulla oli.  Aurinko paistoi niin kirkkaasti kuin voi. Mari kävi kävelylenkillä ja kuvaamassa hiukan paikkoja.  Toiset lähtivät Raisakkiin tuonne alpeille luistelemaan ja laskemaan pyllymäkeä.  Kävin kaupassa ja laitoin ruuan valmiiksi kun tulivat,  Tuukka lähti pelimatkalle neljän aikaan.  Iltapäivällä sitten joskus kahden maissa nousikin pilviä taivaalle ja piilotti meidän hienon auringon.  Ehkä oli hyväkin niin ei tullut lähdettyä parvekkeelle auringonottoon kun tätä flunssaa. Silmäkin kirvelee ja vuotaa joten täytyy yrittää hautoa sitä vähän lämpimällä.  Taidanpa nyt lähteä nukkumaan ja parantamaan tuota silmää.  Hyvää yötä

perjantai 15. helmikuuta 2013

Aina liikaa

Heräsin aamulla ennen kuutta kun yskitti ihan kauheesti.  Yön olin kyllä siihenasti saanut nukuttua ihan hyvin, mutta sitten kun se yskiminen alkoi luulin ettei se lopu koskaan.  Seitsemältä sitten nousin ylös kun ei siitä nukkumisesta tullut mitään.  Aamukahvi helpotti sitten tilannetta.  Pikkuhiljaa heräsivät toisetkin päivän askareisiin.  Toiset lähtivät ulos ja minä jäin kotiin.  Kävivät varaamassa bussiliput ensi keskiviikkoon kotiinlähtöä varten kun ei  Tuukalla ole mahdollisuutta lähteä viemään Muncheniin.  Puolentunnin ajomatkan päästä menee sinne lentokentälle bussi eikä maksa kuin 50 eur henkilö.  Kotiintullessa toivat vähän kiinalaisesta ruokaa , että saatiin nopeasti jotain syötyä kun lähtivät kylpylään.  Yskän takia olin vapaaehtoinen jäämään kotiin niin pääsivät kerralla menemään ettei tarvinut ajaa kahdesti tätä väliä vaikka se nyt ei olekkaan kuin 3 km.  Tulivat kotiin vasta neljän jälkeen. Olin juuri saanut Eemilille ruuan valmiiksi ja hedelmäsalaatin tehtyä niin saivat syödä.  Eemil vietiin nukkumaan ja herätettiin tunnin päästä.  Oli hiukan kiukkuinen kun olisi nukuttanut pidempääkin, mutta kun kunnolla heräsi oli vauhti päällä.  Kun Tuukka tuli treeneistä lähdettiin pizzalle.  Valtavan kokoisia et jäi kotiintuomiseksi osa vaikka syötiin niin et kaikilla pahaolo paitsi Eemilillä.  Eemil olikin ainoa kun juoksi ja touhusi kotimatkan. Kotiin tultiin juuri ennen kymmentä, mutta Eemil ilmoitti, että ei nukuta, nyt kyllä on tuolla ihan hiljaista, että ehkä se nukkumatti kuitenkin tuli.  Tänään ostin hedelmäsalaattiin tuoreita mansikoita ja oli yllättävän hyviäkin 350 gr 2.96 eur.  Nyt taidan mennä itsekkin nukkumaan jos tuolta yskimiseltä saisi vaikka nukuttua.  Hyvää yötä kaikille tasapuolisesti.

torstai 14. helmikuuta 2013

vieraita kotoa

Eilen nousin aamulla jo klo 5 puuronkeittoon.  Tuukka lähti klo 6 ajamaan kohti Muncheniä hakemaan siskoa koneelta.  Matka yli 300 km, että ajoissa lähdettävä et olisi suht ajoissa kun kone tulee.  Niinhän siinä kävi, että ei heti osannut kentälle suunnistaa.  Luuli et ois kunnon kyltit ja opasteet kentästä, mutta oli ollut vain pieni lentokoneen kuva jonkun talon seinässä.  Matkalaisilla oli ollut huoli kun ei tienneet Tuukan italialaisen puhelimen numeroa ja minun numeron Mari muisti väärin joten ei tietenkään numeroon saatu yhteyttä.  No löysivät kuitenkin toisensa.  Matkalla olivat pysähtyneet syömään ja kotiin tulivat klo 15.  Olin juuri laittamassa pizzaa uuniin paistumaan kun tulivat.  Tuukka oli kyllä väsynyt kun tuli edellisenä iltana pelistä klo 23.30 aamulla aikaisin ylös ja sitten pitkä ajomatka.  Illalla oli vielä treenit, mutta ei mennyt siinä välissä nukkumaan .  No illalla nukutti sitten paremmin ja mentiin kaikki ajoissa nukkumaan.  Tänään sitten nouin ylös seitsemän jälkeen ja Emppu tuli seuraavana puoli kahdeksan ja pikkuhiljaa yksitellen kaikki ylhäällä kahdeksan jälkeen.  Mari ja Jere lähtivät tutustumaan kaupunkiin ja totesivat paikan kivaksi.  Mikä parasta aurinko on paistanut kirkkaana koko päivän.  Ruuan jälkeen Marin kanssa käytiin vähän shoppailemassa.  Nyt kohta lähdetään hallille katsomaan peliä tai me lasten kanssa katsotaan alkushow ja tullaan kotiin ekaerän jälkeen Mari ja Jere jäävät sitten katsomaan matsin ja syömään sinne Tuukan kanssa ja tulevat autolla kotiin.  Sikäli kurja kun pelit niin myöhään niin ei loppuunasti voida olla hallilla.  On se niin kiva kun Mari on täällä ja vielä näin ystävänpäivänä.
Oikein mukavaa ystävänpäivää kaikille.

tiistai 12. helmikuuta 2013

Odotusta

On tainut mennä jo pari päivää kun viimeksi kirjoitin.  Flunssa meinaa väkisin tulla vaikken sitä nyt haluisikaan.  Päivisin on pidetty lapsille koulua ja vähän on ulkoiltukkin.  Tänään oli laskiaistiistai joten lapset kävivät pulkkamäessä.  Viimeyönä ja edellisenäkin satoi vähän lunta, mutta aamupäivät on olleet tosi aurinkoisia ja ihan lämpöisiäkin.  Tänään tein pienen lenkin vaikka yskä onkin.  Kävin viemässä kirjeen postilaatikkoon kun lähetettiin Meten kokeita opettajalle tarkistettavaksi.  Ei tainut ihan täydellisesti mennä, mutta eiköhän ihan tyydyttävästi kuitenkin.  Huolimattomuusvirheitä, ne kun saisi pois olisi parempia tuloksiakin tiedossa.  Aamulla huomenna vielä opiskellaan kun Tuukka lähtee jo anivarhain klo 6 hakemaan Maria ja Jereä Munshenistä.  Kone saapuu 9.30 ja tästä matkaa sellainen 300 km.  On se vaan kiva kun tulevat vaikka ei varsinaisesti ole ikävä, mutta kun ei koskaan olla oltu näin pitkään erossa niin kyllä minä odotan.  Harmi vaan kun on tämä yskä.  No kaikkea kivaa on suunnitteilla viikoksi eteenpäin.  Lapset pitää nyt sitten hiihtoloman vähän etuajassa mitä omassa koulussa on, mutta kivempi kun ei tarvi koulua pohtia kun vie kuitenkin aika paljon aikaa päivässä.  Nyt nautitaan kaikki.  Voi olla etten viikkoon kirjoittele joten mukavaa keväänodotusta kaikille.

lauantai 9. helmikuuta 2013

siivousta,pyykkiä ja aurinkoa

Heräsin seitsemän jälkeen kuten yleensä aina.  Kotona se on kuuden maissa, mutta täällä hiukan myöhempään.  Ensimmäiset toimet yleensä aamulla on puurokattila kiehumaan ja kahvi valumaan. Sää aamulla näytti kirkkaalta ja tulikin aivan upea aurinkoinen päivä.  Meillä selviää kävelykengissä ja ilman lapasia ja pipoa joskin mittari ei aamulla paljon yli nollan ollut.  Toiset lähtivät joukkueen sponsorin tarjoamalle matkalle ylös vuorille.  Minä jäin kotiin vähän siistimään paikkoja ja pesemään pyykkiä.  Sekin on luksusta kun saa touhuta yksin ilman häiriötä.  Siivouksen jälkeen lämmin amme tuntui tosi ihanalta ja kyllä minä nautiskelinkin.  Ruuaksi laitoin loput eiliset perunasoseet ja paistoin pari nakkia.  Lueskelin kirjaa Remeksen Ylösnousemus.  Kun sain hiukset kuivaksi käväisin kaupassa vähän täydentämässä maitovarastoa,  vihanneksiä sekä hedelmiä.  Kävin muuten eilen leikkauttamassa hiukset ja onnistui ihan hyvin vaikka meillä ei yhteistä kieltä ollutkaan.  Pesu ja leikkaus 30 eur eli hiukan kalliimpi( 2 eur) kuin kotona.  Kuitissa oli  kahdella rivillä veloitettu molemmissa 15 eur eli pesu saattoi olla se toinen.  Kun retkeläiset tulivat kotiin oli kello jo puoli neljä.  Ovella jo ilmoittivat, että ei ruokaa kun ovat sy öneet niin paljon.  Kivaa oli ollut  vaikka Empulla oli taas mennessä autossa tullut pahaolo.  Kun olivat nousseet ylös huipulle lumikissalla oli se ollut jotain upeeta.  Siellä olivat laskeneet mäkeä ja ruokailleet.  Paikka oli hotelli korkealla vuorella mihin ei autoilla kuljeta yleensä ollenkaan vaan turistit kävelevät sinne ylös ja laskevat sitten sieltä alas joko suksilla laudalla tai kelkoilla.  Luonnonsuojelu kieltää kuulema lumikissojenkin ajon sinne mitä ihan erikoistapauksissa, jääkiekkojoukkue oli kai senverran erikoistapaus , että saivat kuljetuksen.  Osa oli tullut kelkoilla alas ja olivat nopeammin parkkipaikalla kuin kyydissä olijat. Illalla  poika teki äidille ja toisillekkin ruokaa ja kyllä maistui.
Huomenna ei meillä ole taas hiljaista.  Nyt nukkumatin luokse